Ewaldsin perheessä
maalaustaide on
verissä
Äidin ja tyttären yhteisnäyttely Askolassa (touko- ja kesäkuussa 2010)
Samu Karvala
Askola. Porvoolainen May Ewalds ehti opiskella talven 1948-49 Ateneumissa, mutta sodanjälkeisen ajan todellisuudessa hän päätyi valitsemaan kuten useimmat aatesisarensa.
- Naimisiin ja maatalon emmännäksi hoitamaan karjaa ja hevosia. Maalaustaide jäi pitkäksi ajaksi, muistelee May Ewalds.
Maalaiselämän vaikutus näkyy eläkeläisrouvan kuudessa öljymaalauksessa, jotka ovat esillä Askolan Terehtöörin seinillä. Sivellin on kuvannut Saksalan niittyjä ja kaupankäyntiä viime vuosisadan alun Porvoon torilla. 40 vuotta sitten revitty Seurahuonekin on vielä paikallaan.
Mayn tytär Eivor on yltänyt taideopintojen portailla selvästi äitiään ylemmäs. Hän valmistui 2000-luvun alussa taiteen maisteriksi. Eivorin öljymaalauksista huokuvat kirkkaat värit ja huumorinpilke. Hänen nais- ja miesfiguuriensa suhde muistuttaa sukupuolten ikuisesta taistelusta, jossa miespolo joutuu erityisen koville.
- Näyttelyn nimi Otsasi hiessä kumpuaa samasta teemasta. Toisaalta kymmenien taulujen maalaaminen on jo fyysisesti raskasta, arvioi Eivor Ewalds.
Eivor ja May Ewalds ovat viimeksi pitäneet näyttelyn yhdessä viisi vuotta sitten Tuusulassa. He eivät katso kilpailevansa toisiaan vastaan, vaan taide ja sitä diskuteeraaminen on tärkeä äitiä ja tytärtä yhdistävä mieliteko. Uusi sukupolvikin saattaa olla lähivuosina tulossa mukaan näyttelyihin.
- Veljeni kahdeksanvuotias lapsenlapsi Cassandra on päättänyt että hänestä tulee taiteilija, kertoo Eivor.
